Artikkeleita
Jaa sivu:
Ulkomaalaiset huolehtivat velvoitteistaan ”kohtuullisen hyvin”
Puutteita yleensä pienempien yritysten rakennustyömailla
Rakennusala työllistää ulkomaalaista työvoimaa varsinkin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Uudenmaan alueella järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömaiden työntekijöistä joka neljäs oli ulkomaalainen vuonna 2016. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus rakennustyöntekijöistä oli noin 5 prosenttia.
Rovaniemellä työskentelevä työsuojelutarkastaja Jorma Ukkola sanoo, ettei Pohjois-Suomen rakennustyömailla ole suuria määriä ulkomaalaisia työntekijöitä.
– Ne ulkomaalaiset työnantajat ja työntekijät, joita itse olen rakennustyömailla tavannut, ovat huolehtineet omista velvoitteistaan kohtuullisen hyvin. Itse asiassa esimerkiksi suojaimia ulkomaalaisen yrityksen työntekijät käyttävät jopa keskivertoa paremmin, sanoo työsuojelutarkastaja.
Ulkomaalaisten työntekijöiden ilmoitusmenettely tiukkeni syyskuussa 2017. Ilmoitus ulkomaalaisesta työntekijästä on oltava tehtynä työsuojeluviranomaisille jo ennen kuin työt alkavat. Menettely on osa harmaan talouden kitkemishanketta.
Rakennusliiton mukaan harmaa talous pesii pitkissä aliurakointiketjuissa, joiden valvominen on hankalaa. Pääurakoitsija on sopimussuhteessa ainoastaan omiin, suoriin aliurakoitsijoihinsa. Yleisintä harmaa talous on suurten kaupunkien rakennustyömailla, ja sitä havaitaan pääsääntöisesti pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä ja omakotityömailla.
– Harmaan työvoiman käyttö ei oman kokemukseni mukaan ole ongelma Pohjois-Suomen rakennustyömailla. Teemme vuosittain säännönmukaisesti talouden yhteistarkastuksia verottajan kanssa. Näillä tarkastuksilla emme ole tavoittaneet harmaata työvoimaa, Jorma Ukkola sanoo.
Puutteita pienyritysten työmailla
Ukkola sanoo, että työturvallisuuteen liittyviä puutteita on pääsääntöisesti pienempien työnantajien rakennustyömailla. Tämä koskee paitsi riskien ja vaarojen tiedostamista myös esimerkiksi kemikaaliluetteloa, perehdyttämissuunnitelmaa, työsuojelurekisteriä ja työsuojelun toimintaohjelmaa.
– Valtioneuvoston asetus rakennustöiden turvallisuudesta (205/2009) ohjaa rakennustyömaita kohtuullisen hyvin toteuttamaan työsuojelun toimintaohjelman sisältöä työmailla, joskin tämänkin osalta valtakunnallisilla yrityksillä asiat ovat hyvällä tasolla ja puutteet löytyvät pääsääntöisesti pienempien työnantajien kohteista.
Häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvä toimintamalli on ollut yritystarkastuksilla käytössä jo ennen Me Too -kampanjaa. Sen sijaan esimerkiksi sähköpostiohjesääntö, työsuhderekisteri tai uusi tietosuoja-asetus (GDPR) eivät ole Ukkolan työssä niin sanottuja aktiivisia valvontakohteita.
– Tietosuoja-asetuksesta saamme mitä todennäköisimmin tietoa ja koulutusta ennen kuin se astuu voimaan (25.5.2018), Ukkola sanoo.
Valvontaa tehdään kaikille aloille
Jorma Ukkolan erityisaloja ovat siis rakennusala sekä sisäilmaan liittyvät ongelmat. Nämä ovat tärkeä mutta vain osa valvontaa, jota tarkastajat tekevät kaikkien alojen työpaikoille ja mahdollisimman kattavasti.
Valvottavia kohteita eli työpaikkoja on Suomessa neljännesmiljoona, ja tarkastuksia tehdään vuosittain lähes 30 000.
Tarkastajat yleensä ilmoittavat tulostaan etukäteen, jolloin työnantajalla on aikaa valmistautua ja etsiä tarkastusilmoituksessa pyydetyt asiakirjat valmiiksi. Niitä ovat esimerkiksi vakuutukset, työsopimukset, työaikakirjanpito, työsuojelun toimintaohjelma, perehdyttämissuunnitelma, riskien arviointi, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja rekisteriseloste. Yli 20 työntekijän työpaikoilla tarvitaan myös henkilöstösuunnitelma, ja yli 30 työntekijän työpaikoilla lisäksi koulutus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Työsuojelutarkastuksilla valvotaan myös lakisääteistä työterveyshuoltoa sekä sitä, miten työantaja on arvioinut työhön liittyvät vaarat ja kuormitustekijät. Tarkastuksilla viranomaiset haluavat varmistaa, että arvioinnissa kaikki työpaikan olosuhteet on huomioitu – myös työhyvinvointi ja työn psykososiaaliset kuormitustekijät.
Työelämä on muuttumassa nopeasti, vaatimustaso kasvaa ja sitä mukaa myös ylikuormittumisen riski. Työsuojelu painottuukin yhä enemmän psykososiaalisiin riskeihin ja niiden ehkäisyyn.